Viisi reittiä. Ja miten niistä valitaan.

Alla oleva taulukko on koko valikoima. Se on lentoaikoja, ei kokonaisaikoja, ja vaihtoaika tulee niiden päälle. Luvut ovat reittihaun lukuja ja ne on tarkistettu syyskuun neljäntenä päivänä 2026.

Ensimmäinen asia, jonka taulukosta näkee, on että ero nopeimman ja hitaimman välillä on reilu tunti. Se on vähemmän kuin useimmat olettavat, ja se tarkoittaa ettei reittiä kannata valita pelkän lentoajan perusteella.

Toinen on, että osuuksien pituudet jakautuvat eri tavalla. Istanbulin kautta ensimmäinen osuus on lyhyt ja toinen pitkä, kahdeksan tuntia. Persianlahden kautta molemmat ovat keskipitkiä. Keski-Euroopan kautta ensimmäinen on hyvin lyhyt ja toinen lähes kymmenen tuntia.

Nämä kolme ovat suuria solmukenttiä, joilla on paljon vuoroja ja joilla vaihto on rutiini. Se on niiden vahvuus: jos ensimmäinen lento myöhästyy, seuraava kone samaan suuntaan lähtee todennäköisesti saman päivän aikana.

Persianlahden reiteillä pitkä osuus lennetään useimmiten yöllä, ja se on tällä reitillä etu. Kone laskeutuu Mahélle aamulla, jolloin ensimmäinen päivä on käytettävissä eikä mene nukkumiseen. Aikaero on niin pieni, että ainoa väsymyksen lähde on valvottu yö.

Istanbul on näistä kolmesta erikoisin, koska sen toinen osuus on kahdeksan tuntia. Se tarkoittaa lyhyttä alkumatkaa ja pitkää loppumatkaa, mikä sopii sille joka haluaa päästä nopeasti pois Helsingistä ja nukkua vasta toisella koneella.

Kahden tunnin vaihto on teoriassa riittävä ja käytännössä tiukka. Se toimii, jos ensimmäinen lento on ajallaan ja koko matka on samalla lipulla. Isoilla kentillä pelkkä siirtymä terminaalista toiseen voi viedä puoli tuntia.

Neljä tuntia on se, jota suosittelemme. Se kestää tunnin myöhästymisen, siinä ehtii syödä ja kävellä, ja lasten kanssa se on ero rauhallisen ja juoksuhenkisen matkan välillä.

Kahdeksan tuntia tai enemmän on pysähdys eikä vaihto. Silloin kannattaa joko lähteä kentältä pois tai varata lepohuone. Kahdeksan tuntia odotusaulassa on huonoin kaikista vaihtoehdoista ja se on lähes aina vältettävissä valitsemalla toinen lähtö.

Persianlahden solmukentät ovat kaupungeissa, joihin pääsee kentältä puolessa tunnissa. Se tekee pitkästä vaihdosta oikean vaihtoehdon: kahdeksan tunnin odotuksella ehtii kaupunkiin ja takaisin, ja yhden yön pysähdyksellä ehtii nähdä kohteen kunnolla.

Kannattaa se erityisesti paluumatkalla. Menomatkalla pysähdys pilkkoo matkan ja väsyttää ennen kuin loma alkaa. Paluulla se on päinvastoin: loma on takana, kiirettä ei ole ja yksi ylimääräinen päivä ennen töitä on hyödyllinen.

Maahantulon ehdot vaihtopaikassa kannattaa tarkistaa määränpään omalta viranomaissivulta ennen matkaa, koska ne muuttuvat. Sama koskee sitä, tarvitaanko lyhyellä kentältä poistumisella erillistä lupaa.

Reittitaulukko päättyy Mahélle, mutta matka ei useinkaan pääty siihen. Jos majoitus on Praslinilla tai La Diguella, edessä on vielä yksi siirtymä, ja se on se osuus jonka moni unohtaa laskea. Kotimaan lento Mahélta Praslinille kestää noin viisitoista minuuttia ja maksaa noin 75 eurosta 135 euroon suuntaansa. Lautta kestää runsaan tunnin ja maksaa 56 euroa.

Aikataulu ratkaisee kumpi niistä on mahdollinen. Viimeinen lautta Victoriasta Praslinille lähtee kello 16.30, joten iltapäivällä laskeutuva kone ei ehdi siihen. La Diguella ei ole lentokenttää lainkaan, joten sinne mennään aina Praslinin kautta, ja viimeinen yhteys eteenpäin lähtee kello 18. Iltakone tarkoittaa siis yötä Mahélla, ja se yö kannattaa varata etukäteen eikä kentällä.

Kotimaan lennolla on lisäksi oma matkatavararajansa, noin viisitoista kiloa, ja se on pienempi kuin kansainvälisellä lipullanne. Ylipaino maksaa, ja sen huomaa lähtöselvityksessä eikä kotona. Jos laukut ovat täydet, lautta on tässä kohdassa sekä halvempi että helpompi.