Kaksi vettä
Järvi ja laguuni. Sama aine, eri sääntö.
Suomalainen osaa veden. Se on juuri se, mikä laguunissa johtaa harhaan, koska laguuni tottelee vuorovettä ja tuulta eikä tyyntä kesäiltaa.
Neljä eroa, jotka huomaa heti.
Lyhyt vastaus
Vuorovesi liikuttaa rantaviivaa kymmeniä metrejä saman päivän sisällä. Sama ranta on aamulla uimakelpoinen ja iltapäivällä hiekkatasanko, tai päinvastoin.
Tuuli päättää kummalla puolella saarta vesi on tyyni, ja se vaihtuu vuoden mittaan. Joulukuusta maaliskuuhun suoja on etelässä ja idässä, toukokuusta syyskuuhun pohjoisessa ja lännessä.
Pohja ei ole mutaa vaan hiekkaa, korallia ja graniittia. Kengät kannattaa olla. Ja rantavalvojia ei ole yhdelläkään rannalla, joten arvion tekee uimari itse.
vuorovettä vuorokaudessa. Rantaviiva liikkuu kymmeniä metrejä
monsuunia, jotka päättävät kummalla puolella saarta on tyyntä
rantavalvojaa koko maassa
asteen ilma läpi vuoden. Vesi ei kylmene missään kuukaudessa
Kaksi vettä, eri lait.
Suomalainen on vesikansaa ja se on tällä matkalla sekä etu että ansa. Etu, koska uimataito ja veden lukeminen ovat hallussa. Ansa, koska järvi ja laguuni käyttäytyvät eri tavalla ja järvestä opitut säännöt eivät kaikki siirry.
Järvi on suljettu allas. Sen pinta ei nouse eikä laske päivän mittaan, sen lämpötila muuttuu hitaasti, sen pohja on tuttua mutaa tai hiekkaa ja sen tuuli tekee aaltoja mutta ei virtausta. Rantojen turvallisuudesta vastaa joku muu kuin uimari.
Laguuni on avoin järjestelmä. Se on yhteydessä valtamereen riutan yli, se hengittää vuoroveden mukana kahdesti vuorokaudessa, sen pohja on elävää korallia tai kovaa graniittia, ja sen tuuli tekee sekä aaltoja että virtausta. Vastuu on uimarilla.
Vuorovesi, se ensimmäinen yllätys.
Itämerellä vuorovesi on käytännössä olematon ja järvessä sitä ei ole lainkaan. Seychelleillä sitä on kaksi kertaa vuorokaudessa, ja matalilla rannoilla se liikuttaa rantaviivaa kymmeniä metrejä.
Käytännössä se muuttaa saman rannan kahdeksi eri paikaksi. Nousuvedellä vettä on kylliksi uintiin ja hiekka on kapea. Laskuvedellä vesi voi vetäytyä riutan reunaan asti ja jäljelle jää laaja matalikko, jolla kahlataan mutta ei uida.
Kumpikaan ei ole huono. Laskuvesi on paras aika kävellä matalikolla ja katsoa mitä siellä elää, ja se on lasten kanssa turvallisin hetki. Nousuvesi on uintiaika. Vuorovesitaulukot ovat majoituksissa ja niitä kannattaa kysyä ensimmäisenä aamuna.
Tuulen puoli, ja miksi se vaihtuu.
Suomessa tuulen suunta vaihtuu päivittäin eikä sillä ole rantaan suurta merkitystä. Seychelleillä tuuli on kausiluonteinen ja se on koko sään ainoa merkittävä muuttuja.
Luoteismonsuuni puhaltaa joulukuusta maaliskuuhun ja kaakkoispasaati toukokuusta syyskuuhun. Saaret ovat pieniä ja vuorisia, joten niillä on aina tuulen suojassa oleva puoli. Talvella se on etelä ja itä, kesällä pohjoinen ja länsi.
Suojan puolella vesi on tyyni, hiekka pysyy pohjassa ja näkyvyys on hyvä. Tuulen puolella on aallokkoa, samea vesi ja usein levää. Se on sama ranta samalla hiekalla, ja siksi tällä sivustolla jokaisen rantasivun yläreunassa lukee sen tyynin kuukausi.
Pohja, ja miksi kengät.
Suomalainen menee järveen paljain jaloin, koska pohja on mutaa tai hiekkaa ja pahinta mitä sieltä löytyy on simpukka. Seychelleillä pohja on kolmenlaista ja kahdessa niistä kannattaa olla kengät.
Hiekkapohja on turvallinen ja sitä on rannan lähellä paljon. Graniitti on liukasta märkänä ja sitä on juuri niissä kohdissa, joissa veteen mennään lohkareiden välistä. Koralli ja kivikko ovat se kolmas, ja siellä ovat merisiilit.
Merisiili on koko matkan todennäköisin vamma. Se ei ole vaarallinen mutta se on kivulias ja piikki katkeaa ihoon. Riuttasandaalit tai vanhat lenkkarit maksavat vähän ja vievät laukusta vähän, ja ne ovat siksi pakkauslistallamme.
Virtaus, jota järvessä ei ole.
Tämä on se ero, joka voi olla vakava. Järvessä ei ole repivää virtausta. Laguunissa on, ja se syntyy siitä että riutan yli tullut vesi joutuu purkautumaan takaisin jostain kohdasta.
Se on voimakkain siellä missä lahti on kapea ja aallokko suuri. Anse Intendance Mahéllä ja Grand Anse La Diguella ovat tunnetuimmat esimerkit, ja molemmat ovat erittäin kauniita rantoja, joilla ei aina uida.
Virtauksen tunnistaa silmällä: alue, jossa aallot eivät murru samalla tavalla kuin ympärillä ja jossa vesi on sameampaa ja liikkuu ulospäin. Jos joudutte siihen, älkää uiko sitä vastaan vaan rannan suuntaisesti ulos siitä. Se pitää tietää etukäteen, koska paniikissa sitä ei keksi.
Laguuni, lähempää.






Merilevä, josta esitteet vaikenevat.
Merilevää ajautuu rannoille kausittain ja se on täysin luonnollista. Se ei ole saastetta eikä merkki mistään pahasta, mutta se päättää uintipäivän, koska levävyöhykkeen läpi ei ole mukava kahlata.
Se tulee tuulen mukana ja kasautuu tuulen puoleiselle rannalle. Sekin on siis rannikkokysymys eikä kuukausikysymys, ja vastaus on aina sama: menkää sille puolelle saarta, jolla on tyyntä.
Hotellit puhdistavat oman rantansa aamuisin, ja julkiset rannat puhdistuvat vuoroveden mukana. Jos ranta näyttää aamulla pahalta, se voi näyttää iltapäivällä toiselta. Se on toinen syy kysyä vuorovesiaikoja.
Turvallisuus, ja kuka siitä vastaa.
Suomessa uimaranta on merkitty uimarannaksi ja monella on valvoja. Seychelleillä ei ole rantavalvojaa yhdelläkään rannalla eikä lippujärjestelmää, joka kertoisi milloin vesi on turvallinen. Vastuu on uimarilla, aina.
Käytännön sääntö on lyhyt. Uikaa suojan puoleisella rannikolla. Katsokaa vesi ennen kuin menette: jos aallokko liikuttaa hiekkaa, se ranta ei ole sinä päivänä uimaranta. Älkää uiko yksin hämärässä. Kysykää majapaikasta, koska paikalliset tuntevat oman rantansa.
Aurinko on toinen asia, jota järviltä ei osaa. Neljä astetta päiväntasaajasta aurinko on keskipäivällä lähes suoraan yläpuolella, varjot ovat lyhyitä ja vesi heijastaa lisää. UV-paita on vedessä parempi kuin voide, koska se ei kulu.
Mitä tästä kannattaa muistaa.
Neljä asiaa. Kysykää vuorovesiajat ensimmäisenä aamuna. Valitkaa ranta sen rannikon mukaan, joka on sinä kuukautena suojassa. Pitäkää kengät mukana. Ja muistakaa, ettei kukaan katso perääsi vedessä.
Sen jälkeen tämä on helppo vesi. Se on lämmintä ympäri vuoden, se on kirkasta suojan puolella, ja siinä on enemmän nähtävää kuin missään järvessä. Suomalaisen uimataito on täällä etu, kunhan säännöt vaihdetaan.
Ja jos ette ole varmoja jostain rannasta jonain viikkona, kysykää meiltä. Vastaus on yksi lause ja se tulee ihmiseltä, joka on kyseisessä vedessä käynyt.
Suola, ja mitä se tekee.
Itämeri on murtovettä ja Intian valtameri on suolaista merta, ja ero tuntuu heti ensimmäisellä kerralla. Keho kelluu paremmin, mikä on mukavaa. Silmiin sattuu enemmän, mikä ei ole. Vesi maistuu suulla eri tavalla kuin kotona, ja se on ainoa kohta jossa suomalainen huomaa uivansa oikeasti eri vedessä.
Käytännön seuraus näkyy tavaroissa. Suola jää kaikkeen mikä kastuu ja jää kuivumaan, ja se syövyttää. Maski, snorkkeli, uimapuku ja kamera huuhdellaan makealla vedellä joka ilta, ei matkan lopuksi. Majoituksessa on aina hana ja useimmissa ulkosuihku juuri tätä varten.
Sama koskee polkupyörää La Diguella ja vuokra-auton lukkoja rannan parkkipaikalla. Suolaisessa ilmassa metalli tarttuu kiinni nopeammin kuin uskoisi. Se ei ole vaarallista eikä maksa mitään, mutta se selittää miksi paikalliset huuhtovat kaiken, ja kannattaa tehdä samoin.
Mitä vedessä on, ja mihin ei kosketa.
Järvessä ei ole mitään mikä satuttaisi jalkaa. Riutalla on. Koralli on elävä eläin ja sen pinta on terävä, ja tulikoralli polttaa ihoa kosketuksesta. Merisiilit seisovat lohkareiden koloissa. Mikään näistä ei jahtaa ketään, mutta jokainen niistä odottaa paikallaan sitä joka astuu katsomatta.
Sääntö on siksi lyhyt. Vedessä katsotaan eikä kosketa, eikä korallin päällä seistä. Se ei ole pelkkä kohteliaisuus. Yksi askel tappaa kasvun, joka on kestänyt vuosikymmeniä, ja rikkinäinen koralli ei kasva takaisin sinä aikana kun te olette vielä matkalla.
Seychellit suojelee yli 30 prosenttia 1,35 miljoonan neliökilometrin merialueestaan, ja vuonna 2018 se perusti kerralla 210 000 neliökilometriä uusia suojelualueita Aldabran ryhmään ja Amiranteille. Se on iso ele pieneltä maalta, ja se pysyy pystyssä vain jos kävijä tekee sen pienen osansa. Käytännössä se pieni osa on kädet irti ja jalat pois pohjasta.
Koralli ei muuten ole rannan keskellä vaan sen päissä, siellä missä graniitti menee veteen. Siksi maski otetaan esiin juuri niissä nurkissa, ja siksi keskellä lahtea pohja on hiekkaa eikä siihen voi astua väärin. Kunkin rannan omalla sivulla lukee kummasta on kyse, ja se on tarkistettu ranta kerrallaan.
Mitä kysytään.
Onko Seychelleillä vuorovesi?
On, kahdesti vuorokaudessa, ja matalilla rannoilla se liikuttaa rantaviivaa kymmeniä metrejä. Sama ranta voi olla aamulla uimakelpoinen ja iltapäivällä laaja matalikko. Vuorovesitaulukot ovat majoituksissa ja niitä kannattaa kysyä ensimmäisenä aamuna.
Tarvitaanko vedessä kengät?
Kannattaa. Pohja on hiekkaa, graniittia ja korallia, ja kahdessa jälkimmäisessä ovat merisiilit ja liukkaat pinnat. Riuttasandaalit tai vanhat lenkkarit riittävät. Merisiili on koko matkan todennäköisin vamma.
Onko vedessä virtauksia?
On, ja se on tämän sivun tärkein ero järveen. Repivä virtaus on voimakkain siellä missä lahti on kapea ja aallokko suuri. Jos joudutte siihen, älkää uiko sitä vastaan vaan rannan suuntaisesti, kunnes olette sen ulkopuolella.
Onko rannoilla valvontaa?
Ei ole, ei yhdelläkään rannalla koko maassa, eikä lippujärjestelmää ole. Vastuu on uimarilla. Uikaa sillä rannikolla, joka on kyseisenä kuukautena tuulen suojassa, ja jos aallokko liikuttaa hiekkaa, valitkaa toinen ranta.
Mikä on merilevä ja pilaako se loman?
Se on luonnollinen kausi-ilmiö eikä merkki saastumisesta. Tuuli ajaa sen tuulen puoleiselle rannalle, joten se on rannikkokysymys. Suojan puoleisella rannalla sitä ei juuri ole, ja hotellit puhdistavat oman rantansa aamuisin.
Onko vesi kylmää missään kuukaudessa?
Ei ole. Ilma liikkuu koko vuoden 24 ja 31 asteen välillä eikä meri jäähdy sanottavasti. Lämpötila ei ole se muuttuja, jonka mukaan matkan ajankohta valitaan. Sen valitsee rannikko.
Mitä me järjestämme.
Emme myy saaria, eikä useimpia näistä voisi myydä kenellekään. Me järjestämme sen, millä sinne mennään ja millä liikutaan kun olet perillä.

Autonvuokraus
Auto haetaan lentokentältä tai tuodaan hotellille. Ilman auton hakua puolet rannoista jää näkemättä.

Retket ja veneretket
Veneretket Curieuselle, St. Pierrelle ja meripuistoon, ja päivät maissa. Nämä ovat ne, joilla saarille oikeasti mennään.

Lentokenttäkuljetus
Kiinteä hinta sovitaan ennen matkaa, kuljettaja seuraa lentoa, maksat perillä.
Mistä jatkaa.
Kuvien tekijät
Kuvat ovat Wikimedia Commonsista. Jokainen tiedosto on tarkistettu erikseen, ja tekijä sekä lisenssi on merkitty alle. Kuvat ovat muokkaamattomia.
- Matala lagunimainen vesialue oksien kehystäm, Photography by Dino Sassi - Marcel Fayon, Photo Eden LTD, Public domain
- Moyenne. Laguuni loppuu graniittiin, ei ruovikkoon., NorbertNagel, CC BY-SA 4.0
- Suojan puoli. Näin tyyni vesi näyttää., prilfish, CC BY 2.0
- Matalikot Sainte Annen puistossa. Vuorovesi muuttaa nämä päivittäin., A.Savin, FAL
- Port Launay. Suojaisa lahti länsirannikolla., Fabio Achilli, CC BY 2.0
- Graniitti vesirajassa. Märkänä liukas., NorbertNagel, CC BY-SA 4.0
- Matalikko laskuvedellä. Kahlataan, ei uida., Tobi 87, CC BY-SA 4.0
Kysykää rannasta ja viikosta
Vuorovesi, tuuli ja levä ovat kaikki paikallisia asioita. Kertokaa mikä ranta ja mikä viikko, niin kerromme onko vesi silloin tyyni ja mikä on lähin vaihtoehto jos ei ole.